Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

VINKKEJÄ VANHEMMILLE!

Kokoelma puistotädille usein esitettyjä kysymyksiä ja vastaukset niihin.

Miten lapsi kannattaa totuttaa puistoon?

Aluksi kannattaa tulla tutustumaan puistoon yhdessä vanhemman tai hoitajan kanssa muutaman kerran, niin ettei lasta heti jätetä puistotädille. Kun lapsi on tutustunut puistotätiin ja tottunut toisiin lapsiin, voidaan harjoitella lapsen jättämistä hetkeksi puistotädin luokse (esim 20 min.) ja ä sitten pidennetään aikaa vähitellen.

Lapsilla on oma yksilöllinen sopeutumisvauhtinsa, joku voi olla valmis jäämään heti puistotädin hoivaan, kun taas toinen lapsi tarvitsee pitemmän harjoitteluajan. Ikä ja vanhempien sisarusten puistossa oleminen vaikuttavat luonnollisesti asiaan.
Puistotädin kanssa kannattaa jutella ja kertoa minkälainen lapsi on luonteeltaan, onko hän kenties herkkä, ujo, rasavilli viikari tms. Tietojen avulla puistotäti voi paremmin auttaa uutta lasta sopeutumaan ja luomaan kontakteja toisiin puistolapsiin.

 

Mitä jos lapsi kaipaa kotiin tai hänelle tapahtuu vahinko?

Lapsen osallistuessa puistotoimintaan on ensiarvoisen tärkeää antaa yhteystiedot, joista vanhemman tai hoitajan aina tarvittaessa tavoittaa.
Jos lapsi on kovin itkuinen, väsynyt, kylmissään, pissinyt housuun jne. puistotäti soittaa asiasta kotiin. Myös vaippaikäisen kakit täytyy hoitaa kotona, sillä puistolla ei ole juoksevaa vettä eikä lämmintä sisätilaa vaipanvaihtoa varten, tämä on eniten kotisoittoja aiheuttava asia puistolla.

Kaikki lapset ovat vakuutettuja tapaturman varalta. Tapaturman sattuessa puistotäti ilmoittaa asiasta heti vanhemmille.

Mitä lapselle kannattaa pukea päälle leikkipuistoon?

Vaatetus täytyy miettiä sään mukaisesti. Kerrospukeutuminen on kätevää, tarpeen mukaan voi vaatetusta vähentää. Sadesäällä ja muutoinkin märällä kelillä on lapselle syytä laittaa kuravaatteet päälle tai ainakin ottaa ne kassiin mukaan.
Sateen jälkeen leikkivälineet ja maa voivat pitkään olla kosteita, on epämukavaa leikkiä peppu märkänä ja kylmäkin tulee helposti.

Talvella kannattaa olla vaihtohanskoja mukana, etenkin suojasäällä.

Onko puisto auki sateella?

On toki, ei lapsia ole sokerista tehty. Sadesäällä pääsee leikkimään kivoja vesileikkejä!

Oikein huonolla säällä (rankkasade, myrsky, ukkonen ym.) puistotädillä on valtuudet sulkea puisto tuntia aikaisemmin. Asia päätetään heti puiston avautuessa ja jos olet epävarma puiston aukioloajasta, kannattaa soittaa ja tarkistaa tilanne.

Pitkän kokemuksen myötä on huomattu, ettei mikään kuravaate suojele lasta kolmea tuntia kastumiselta ja kylmyydeltä. Puistolla ei ole sisätilaa missä voisi välillä käydä lämmittelemässä ja vaihtamassa kuivemmat varusteet ylle. Siksi puistopäivää voidaan kovalla sateella lyhentää, lapsen etua ajatellen!

Pakkasraja on –12 astetta, jos on kylmempää puistoa ei avata.

Hyvät vanhemmat, ottakaa huomioon myös se, että sadesää tai kova pakkanen usein verottaa leikkikaverit minimiin eli lapsi ei ehkä viihdykään puistossa niin kauan kuin ”tavallisella” säällä.

 

Saako puistoon tuoda omia eväitä?

Lämpimällä säällä on hyvä ottaa vesipullo mukaan janonsammuttajaksi. Mehua ei suositella, sillä se vain lisää janoa ja tahrii pienet kädet. Eväitä ei tarvita puistolla (aamiainen syödään kotona), leikkiessä kehittyy hyvä ruokahalu lounasta silmällä pitäen. Poikkeuksia ovat lasten synttärit ja muut juhlat, jolloin tarjolle voi tuoda vaikkapa keksejä tai pullaa.

Voiko omia leluja ottaa mukaan?

Omat lelut jätetään kotiin odottamaan ja leikitään puiston leluilla. Jos asia on lapselle vaikea, puistotädin kanssa voi sopia toisin, esimerkiksi että lelu laitetaan puiston hyllylle odottamaan kotiinlähtöä. Puiston lelut ja leikkivälineet ovat kaikkien lasten käytettävissä ja siten neutraaleja – ei kenenkään omia. Niiden avulla opetellaan ja harjoitellaan yhteisiä pelisääntöjä, esim. vuorottelua ja vaihtamista ja sitä ettei toisen kädestä viedä lelua. Pienet lapset voivat olla lelujen ja erityisesti omien lelujen suhteen melko joustamattomia, he haluavat pitää ”aarteet” ominaan (MLL, Lapsen kolmas ikävuosi).

Miten eri ikäisten lasten leikit sujuvat, jäävätkö pienet jalkoihin?

Puistotäti pyrkii luomaan leikkipuistoon turvallisen, myönteisen ja iloisen ilmapiirin. Puisto on tarkoitettu nimenomaan lasten sosiaalisten kontaktien luomiseen ja sitä he saavat toteuttaa, kukin omien kykyjensä mukaisesti puistotädin valvoessa, että kaikki sujuu reilusti ja oikeudenmukaisesti.

Isompien lasten leikki on paljon vauhdikkaampaa kuin pienten, he kuitenkin ottavat yleensä hyvin huomioon pienemmät puistokaverit, eivätkä ”jyrää” heitä leikeissään lisäksi puistotäti seuraa leikkejä koko ajan. Pienemmät puistolapset seuraavat mielenkiinnolla isompien touhuja, mutta yleensä sitten jatkavat omia pikku puuhastelujaan. Toisinaan isot ja pienet leikkivät yhdessä, esimerkiksi hippaa tai vaikkapa kotia, jossa pienille usein lankeaa vauvan rooli ja he saavat näin nauttia isompien huomiosta ja hoivasta.

Jos tapahtuu kiusaamista, puistotäti puuttuu asiaan ja tarvittaessa neuvottelee asiasta vanhempien kanssa. On kuitenkin muistettava että lapsen kehittymiseen kuuluu luonnostaan pienet kepposet, tuuppimiset ja tönimiset. Neuvolassa jaetaan MLL:n ikäkausilehtisiä, joissa mainitaan mm. seuraavaa:

  • 2-vuotias lapsi tutkii toista lasta kuin vierasta esinettä: puree, tuuppii, vetää tukasta. Hän ei ymmärrä että toiseen sattuu. Lapsi tottuu ikätovereihinsa parhaiten siten, että hän saa leikkiä näiden kanssa rinnakkain samanlaisilla leluilla aikuisen ollessa turvallisesti lähellä.

  • 3-vuotias lapsi saattaa tuuppia leikkitoveriaan tai olla hänestä täysin piittaamaton, lapsi riitaantuu herkästi ikäistensä kanssa. Hänen omatoimisuutensa ja oman tahdon ilmauksensa lisääntyvät, hän on puuhakas, mutta myös itsepäinen ja omastaan kiinnipitävä, tunteet vaihtuvat myrskystä auringonpaisteeksi.

  • 4-vuotias alkaa olla yhteistyökykyinen ikäistensä ja itseään vanhempien kanssa. Hän pystyy odottamaan vuoroaan ja jakamaan tavaroita toisten lasten kanssa. Kuitenkin lasten keskeiset erimielisyydet ja suutahtamiset ovat tavallisia.

  • 5-vuotiaalle vauhdikkaat ja äänekkäät leikit ovat tavanomaisia. Leikki sujuu parhaiten 2-3 lapsen ryhmässä. Yhteenottoja lasten kesken esiintyy aikaisempaa harvemmin, mutta ”sanasotaa” sitäkin useammin. Lapsi osaa jo vähän neuvotella ja tehdä vaihtokauppoja. Jos hän kohtaa leikissä vastoinkäymisiä, hän yrittää muuttaa leikin sääntöjä mieleisekseen tai väittää muiden menettelevän väärin. Lapsen on vaikea hävitä. Tytöillä ja pojilla on usein tapana härnätä toisiaan erilaisin ”lällätyksin”.

Jos sinulle tulee mieleen lisää kysymyksiä puiston toiminnasta, puistotäti ja yhdistyksen hallituksen jäsenet ovat käytettävissäsi.

Jos tulee ongelmia tai hankaluuksia puistoon liittyvissä asioissa, niitä ei kannata jäädä yksin hautomaan, vaan reilusti kertoa puistotädille tai hallituksen puheenjohtajalle. Yhdessä voidaan miettiä parannus/ratkaisu asiaan.

Puistotädin, vanhempien ja hallituslaisten yhteistyöllä, ”yhteen hiileen puhaltamalla” luomme edellytykset puiston toiminnalle ja sen jatkuvalle kehittymiselle. Tämä merkitsee sitä, että omalla panoksellasi vaikkapa varainhankinnassa (myyjäiset, kranssitalkoot jne.) tai hallitustyöskentelyssä takaat puiston jatkuvuuden Lapinkylän ja lähiympäristön lapsille myös tulevaisuudessa.

Tervetuloa mukaan Lapinkylän vekarapuisto r.y.:n toimintaan!

©2018 Lapinkylän Vekarapuisto, Lappböle Knattepark - suntuubi.com